Arki tuli vastaan

Viimeisestä blogipäivityksestä on taas vierähtänyt jo melkein pari viikkoa. Kiirettä on pitänyt kouluhommien kanssa, minkä vuoksi ei ole ehtinyt/jaksanut blogiin kirjoitella. Petterin piti päivittää blogia, mutta kaveri karkasi Suomeen 8 päivän lomalle :P

Arki on tullut vastaan täälläkin. Kouluhommia on paljon ja koko ajan tulee uutta projektia ja assignmentia. Käytännössä maanantaista torstaihin painetaan kouluhommia niska limassa aamusta iltamyöhään ja viikonloppuna sitten rentoudutaan ja unohdetaan koulu hetkeksi. Paikallisilla tuntuu olevan tehtävissä teemana "määrä korvaa laadun". Projektissamme saimme aikaiseksi yhden A2-julisteen, kun taas thaimaalaiset olivat rustanneet neljä A2:sta täyteen tekstiä ja kuvia...

Opimme lisää thaimaalaisesta opiskelukulttuurista myös kuunnellessamme thaimaalaisten powerpoint-presentaatioita. Osa heistä oli nauhoittanut puheen valmiiksi nauhalle. Ja juuri, kun mietimme, että "nyt on kaikki nähty", niin eräs poika piti videoksi nauhoitetun esityksen... :D Kaiken lisäksi suurin osa esityksistä oli aivan tehtävänannon vierestä. Mitähän Suomessa sanottaisiin, kun menisi luokan eteen pitämään esitelmän ja laittaisi vaan videon pyörimään? Kyllähän siellä naurettaisiin kaveri ensishokin jälkeen luokasta ulos :D

Viime perjantaina lähdettiin sitten saksalaisten kanssa vähän hurvittelemaan Siam City Park -vesipuistoon, jossa on mm. maailman suurin aaltoallas. Päivälippu maksoi 300 bahtia (7,5 euroa) eli oli kyllä todella halpaa hupia! Heti ensimmäisenä mentiin Giant Dropiin, jossa tultiin vapaapudotuksena 50 metristä alas, oli kyllä siisti kokemus. Olihan siellä myös vaikka minkälaisia vuoristoratoja ym. härveleitä. Yksi vuoristorata, joka meni etu- ja takaperin silmukoita, veti kyllä allekirjoittaneen naaman vähän kalpeaksi :D Puistossa oli tosiaan myös uima-altaita ja vesiliukumäkiä. Etelä-Aasian korkeimmasta liukumäestä hyppyineen ei selvinnyt ilman reikiä uimashortseissa!

Petteri on siis Suomessa ensi viikon, mutta me muut varattiin lennot Vietnamiin Ho Chi Minhiin ensi perjantaille. Tarkoituksena on mennä Phan Thietiin vähän rentoutumaan muutaman päivän lomalle. Takaisin Bangkokiin lennetään sitten maanantaina. Sitä odotellessa!

Koulua, kiirettä ja matkustelua

Lähes kaksi viikkoa on ehtinyt kulua viimeisestä blogipäivityksestä. Olemme reissanneet aina, kun koulu on antanut myötä, joten tietokoneella istumiseen ei ole jäänyt juuri aikaa. Kahdessa viikossa on ehtinyt tapahtua paljon ja siksi luvassa on (ikävä kyllä) paljon myös tekstiä.

Koulu on lähtenyt liikkeelle kaiken alkutohinan jälkeen melko mukavasti. Opetusmenetelmät ovat Suomeen verrattuna erilaiset: täällä tehdään ryhmänä paljon projekteja ja esitelmiä, joista arvosanat lähinnä muodostuvat, kun taas Suomessa istutaan luennoilla ja arvosanat perustuvat pitkälti tenteistä saatuihin numeroihin. Opetustyyli on vaatinut totuttelua, mutta ystävällisten opettajien ja paikallisten oppilaiden opastuksella olemme päässeet siitä jyvälle. Kampuksellamme on paljon ulkomaalaisia opettajia, jotka puhuvat hyvää englantia ja heitä on helppo kuunnella. Myös paikalliset opettajat puhuvat usein hyvää englantia, mutta vahvaa thaimaalaista aksenttia on välillä vaikea ymmärtää ja kuunteluun täytyy keskittyä. Kutsummekin usein thaimaan ja englannin sekoitusta thanglesiksi.

Toissa viikolla lähdimme varhain perjantai-aamuna pidennetylle viikonloppumatkalle Hua Hiniin. Hua Hin sijaitsee noin 200 kilometriä Bangkokista etelään ja bussilla matka taittui kolmessa tunnissa. Paikkana se ei meitä säväyttänyt; ranta oli sotkuinen, hiekka karheaa ja paikalliset kadut täynnä pieniä turisteille tarkoitettuja baareja, joista paikalliset tytöt (tai ladyboyt) huutelivat kaikille ohikulkijoille. Joillekin kyseinen toiminta voi olla unelmien täyttymys, mutta ainakin allekirjoittaneen mielestä se oli ärsyttävää. Mutta jos paikassa oli paljon huonoa niin oli siinä myös hyvääkin.. Vuokrasimme pari skootteria vuorokaudeksi (hinta 200 bahtia=5 euroa/skootteri + bensat) ja lähdimme ajelemaan kohti korkeita vuoria. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja ajokulttuuriin pääsi nopeasti käsiksi ja sen jälkeen ajaminen oli yhtä nautintoa. Maisemat matkan varrella olivat upeat ja skoottereilla pääsi paikkoihin joihin muuten ei olisi tullut lähdettyä. Hua Hinin matkan pelasti myös lauantai-iltana rannalla järjestetty hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tulot käytettiin elefanttien hyväksi. Lavalle nousi paikallisia DJ:tä ja pääartistina oli Thaimaan kuuluisin HipHop-yhtye, jonka musiikki kuulosti välillä lähes suomalaiselta iskelmältä! Matka takaisin Bangkokiin taittui EI niin rattoisasti junalla. Matka kesti viisi tuntia ja jouduimme istumaan koko matkan puisilla penkeillä, eikä ikkunoissa ollut laseja. Omalla tavalla hieno kokemus sekin, mutta kerta oli tarpeeksi!

Viime viikolla meillä ei ollut kuin maanantai ja tiistai koulua, koska täällä oli valmistujaispäivä ja opettajilla muita kiireitä. Siksi varasimmekin lennot Phuketiin, päräytimme keskiviikko-aamuna taksilla Suvarnabhumin lentokentälle ja siitä Air Asian koneella kohti etelää. Koska sää ei pilvisyyden ja sadekuurojen takia alkuun suosinut, vuokrasimme kaikille omat skootterit ja kiersimme saarta ristiin rastiin. Maisemat Phuketissa olivat upeat, mutta paikoin sekin jo turismin pilaamaa. Ehdimme yöpyä kolmella eri rannalla: Kamalalla, Patongilla ja Karonilla ja nähdä kaiken rauhallisuuden ja turistirysän väliltä. Lomaan sisältyi paljon aktiviteettejä, kun skootteriajelun lisäksi kävimme ajamassa kartingia ja Petterin kanssa kokeilemassa riippuliitoa veneen perässä! Hienoja kokemuksia kaikki!

Kuvia voit käydä katsomassa "kuvia"-kansiosta

Nyt nokka kohti uusia tuulia!

Viikot hujahtaa ja talvi tulee Bangkokiin

Viime viikko alkoi Bangkokissa lähinnä tulvien tuloa odotellen. Asumme noin kilometrin päässä Chao Phraya joesta, jonka pelättiin tulvivan kaupunkiin ja aiheuttavan suurtakin tuhoa. Kilometri tässä kaupungissa on hyvinkin lyhyt matka, mutta tulvia ei tarvinnut pelätä kuitenkaan tänne asti. Joella kuitenkin varauduttiin tuhoihin laittamalla hiekkasäkkejä ympäri joenrantaa. Elämä Bangkokissa jatkui kuitenkin normaaliin tapaan ja meillä orientaatiojakso oli loppusuoralla.

Torstaina veimme koululle hieman terveisiä Suomesta salmiakin muodossa. Kohteliaina ihmisinä suurinosa sanoi tykkäävänsä, mutta naamanilmeet kertoivat kuitenkin hieman toista. Sana jolla useat kuvailivat salmiakkia oli: ainutlaatuinen. Torstai-iltana pääsimme orientaatiojakson päättymisen takia syömään yhdessä jaksolle osallistuneiden oppilaiden ja opettajien kanssa hienoon japanilaiseen ravintolaan. Koulu luonnollisesti maksoi koko lystin jälkiruokineen. Toisaalta lihaisat ateriamme maksoivat hengeltä noin 300bahtia (=7,5€), sillä rahalla Suomen vastaavissa ravintoloissa ei yleensä saa paljoakaan. Vertailun vuoksi voin kertoa, että 300bahtilla syömme koulussa kuukauden ajan.

Perjantaina meillä oli sitten ensimmäinen koe ja aiheena thain alkeet. Me kaikki läpäisimme haastavan kokeen jokseenkin vaivattomasti. Läpipääsyä ei voinut kuitenkaan paljon juhlia, koska sunnuntai-aamuna oli sitten taas herättävä aikaisin ja lähdettävä pääkampukselle ilmoittautumaan kursseille. Koululla meistä otettiin valokuvat ja sormenjäljet, jonka jälkeen saimme todella hienot opiskelijakortit itsellemme.

Maanantaina alkoi sitten jo varsinainen koulu, jota olimmekin jo vähän odotelleet. Oli jopa yllättävänkin mukavaa istuutua koulunpenkkiin. Kampuksemme sijaitsee parin kymmenen kilometrin päässä asunnostamme, mutta asuntomme vierestä lähtee ilmainen bussikuljetus kampukselle ja kyyti koululle kestää noin puolisen tuntia. Kampus sijaitsee lähempänä merta, jonka huomaa täysin erilaisesta ilmastosta. Ilma on selvästi puhtaampaa ja tuuli viilentää ilmaa sopivasti. Toisaalta ilma on viilentynyt Bangkokin keskustassakin huomattavasti ja jossain määrin voi jopa sanoa, että välillä tulee vilu. Sitä ehti jo tottumaan yli kolmenkymmenen asteen lämpötilaan ja nyt täällä on vain reilu parikymmentä astetta. Talven tulon täällä huomaa myös kaupoissa, sillä kojut on täynnä talvitakkeja ja pipoja.

Täytyypä tästä lähteä hanska ja pipo ostoksille...